Tästä se lähtee tai siis jatkuu taas. Aikaa on 348 päivää, vuoden päästä tähän aikaan olen vasta valmistunut filosofian maisteri (FM) ja pätevä ranskan kielen opettaja. Siinä on lupausta ja tavoitetta kerrakseen yhdelle vuodelle. Tällä hetkellä tutkinnosta puuttuu kolme tenttiä, seminaari-istuntoja, seminaarityö ja varsinainen projekti eli pro gradu, josta seminaarityö on jo noin kolmasosa. Syksyllä sorruin tekemään yhden ylimääräisen kurssin, mutta samaa virhettä en aio tehdä enää keväällä, vaikka kyseinen kurssi menee kiinnostavimpien kurssien top 10:een. Kevätkaudella kyse on vain ja ainostaan gradun kirjoittamisesta.
Aion tehdä entistäkin konkreettisempia tavoitteita eli esimerkiksi tammikuun loppuun mennessä minulla on ainakin 10 sivua tekstiä kirjoitettuna. Syksyllä ajattelin vielä ettei ehkä ole niin hyvä idea keskittyä vain sivumäärään, mutta nyt olen todennut että se toimii koska sitten sitä jo kirjoitettua tekstiä voi kuitenkin muokata mielin määrin. Tärkeintä on kirjoittaa ja sitten on mahdollista saada myös palautetta. Niin kauan kuin tekstiä ei ole aiheesta puhuessa koko homma jää erittäin abstraktille tasolle. Ilman muuta puhuminen, keskusteleminen ja pohtiminen ovat tärkeitä, mutta konkreettisesti tekeminen ja tavoitteihin pääseminen auttavat enemmän eteenpäin. Nyt keväällä aion myös sopia aina heti seuraavan tapaamisajan ohjaajan kanssa, sen pitäisi onnistua koska tapaamisia on hyvä olla vaikka joka toinen viikko tai ehkä jopa viikottain ja tämän ajan verran tiedän jo aikatauluani varmasti eteenpäin. Tämäkin saa minut tekemään enemmän koska tiedän mitä minulta odotetaan ja mihin on tärkeintä keskittyä.
Muutamia avoimia kysymyksiä on vielä ilmassa kuten millä aikataululla suoritan tentit? Tenttipäiviä on kuukausittain, mutta maaliskuulle tai huhtikuulle en halua ottaa mitään ylimääräistä koska silloin oma työni on loppusuoralla, opponoin toisen opiskelijan seminaarityötä ja lopuksi on oman työni esittäminen. Jos nämä kuukaudet jätetään pois jäljellä jäävät enää tammikuu, helmikuu ja toukokuu. Aikaisempien vuosien perusteella voin sanoa, ettei toukokuulle kannata jättää tenttejä jos ne voi tehdä aikaisemminkin koska motivaatio on silloin jo karannut kesälaitumille. Jäljelle jäävät tammikuu ja helmikuu. Toisena vaihtoehtona on esimerkiksi keskittyä yhteen tenttiin keväällä ja mahdollisiin uusimiskertoihin ja tehdä loput kaksi kesätentteinä tai sitten vasta ensi syksynä. Jotenkin en haluaisi niitä syksyynkään jättää. Toisaalta olen päättänyt lomailla ensi kesän opiskelusta ja keskittyä aivan muihin asioihin. Näin ollen en tiedä minkälaiseen ratkaisuun päädyn.
Tällä hetkellä luulen että aion tehdä kaksi tenttiä helmikuun loppupuolella ja sen yhden puuttuvan tentin joko kesätentissä elokuussa tai tiedekuntatenttipäivänä syksyllä.
Suunnitelma kevätkaudelle 2012
Tammikuu:
10 sivua tekstiä
Olen suunnitellut ja hyväksyttänyt testin
Helmikuu:
15 sivua tekstiä
Kaksi tenttiä
Testin tekeminen opiskelijoille
Maaliskuu:
20 sivua tekstiä
Opponointi
Huhtikuu:
Seminaarityön viimeistelyä
Seminaarityön palautus
Seminaarityön esittely
Toukokuu:
Viimeiset seminaari-istunnot
Syksyn suunnitelma
ja
kesälomalle!
Aikataulusi ja tavoitteesi vaikuttavat hyvilta! Itse olen huomannut, etta ilman niita en saa mitaan aikaiseksi.Itsekin olen yrittanyt tassa miettia tavoitteita talla vuodelle, mutta ihan en ole saanut urakkaani valmiiksi. Varsinkin puhutulle kielen taidolle on todella vaikeaa asettaa konkreettisia tavoitteita, kun ei tieda miten sita mittaisi. Mahdollisuus on kylla osallistua puhutun kielen kokeeseen, mutta sekaan ei ole ihmisen kanssa puhumista, vaan tietokoneen, joten en usko sen kovin hyvin mittaavan todellisia taitoja.
Suurimmalle osalle tavoitteiden asettamisesta ja suunnittelusta on ilmeisesti hyötyä. Lisäksi olen ihan tyytyväinen meidän laitoksen toimintaan, tekstiä vaaditaan ja palautetta annetaan. Seminaarityöni ja graduni ei valmistuisi varmasti ensi vuonnakaan jos tekisin sen jossain muualla missä tavataan kerran tai kahdesti ja sitten sitä pitäisi vain tehdä. Tällaisistakin olen kuullut.
Mietin tuota mainitsemaasi suullisen kielitaidon tavoitteiden asettamista ja mittaamista. En tiedä kuinka tuttu sinulle on Eurooppalainen kieltenoppimisen viitekehys joka on yksi tapa arvioida kielitaidon eri osa-alueita. Tässä kuitenkin linkki mistä löydät itsearviointikaavakkeen jos haluat katsoa sitä tarkemmin. Mielestäni tämä ei ole mikään ehdottomasti paras, mutta sitä käytetään tällä hetkellä Suomessa ja muualla Euroopassa. Kielitaito ei kehity lineaarisesti, joten voi olla että osaat jotakin jostakin ruudusta ja jotakin toisesta. Tarkoituksenani oli vain näyttää, että itsearviointi on yksi tapa miettiä omaa oppimista ja ehkä saada ideoita tavoitteisiin.
Katsoin tuota Eurooppalaista kieltenoppimisen viitekehysta ja sen perusteella olisin siina B1 tason kohdalla, paikoitellen ehka jopa B2.
Kirjoittelen pidemmin tuohon uuteen postaukseesi